Archive for the ‘Blogi’ Category

Samsung EX1 on mielenkiintoinen digikamera, koska se tarjoaa valovoimaa enemmän kuin kilpailijansa. Suuri valovoima mahdollistaa nopeammat valotusajat ja sen myötä myös terävämmät ja vähemmän kohinaa sisältävät kuvat. Suurin valovoima Samsung EX1:ssä vaihtelee zoomin asennosta riippuen välillä f/1,8 – 2,4. Herkkyys saadaan maksimissaan ISO arvoon 3200. Kiinnostavaa on myös se, että megapikseleitä kamera tarjoaa ainoastaan 10 CCD-kennon koon ollessa 1 / 1,7 tuumaa.

Lue arvio…

Haluaisitko kuvata digikamerallasi tai videokamerallasi hienoa, ammattimaisen näköistä jälkeä ja ehkä vähän muutakin, kuin perhepiirin arkea? Videokuvauksessa on hyvin usein sellainen tilanne, että kuvattavaa tapahtumaa ei enää päästä toistamaan, joten tallennus pitäisi onnistua kerralla. Miten tehdä video, joka ei näytä harrastelijan, tai vielä pahempaa, ensikertalaisen tekemältä? Millä tavalla voisit kehittää videokuvaustaitojasi? Tässä tulee 10 ohjetta videokuvaajalle, joita noudattamalla pääset parempiin tuloksiin ja saat lopputuotoksestasi sellaisen, että sitä jaksavat katsoa muutkin kuin sinä. Nämä ohjeet sopivat ohjeeksi normaaliin asiatyyliseen kuvaukseen, eivät välttämättä musiikkivideoihin

Lue lisää…

Ei tarvitse olla huippuvalokuvaaja voidakseen tienata digikamerallaan rahaa. Digikuviaan voi myydä lukuisissa paikoissa internetissä. Kuitenkin – jos aiot elää kuvaamisella, sinun täytyy olla hyvä kuvaaja – ja sen lisäksi myös kuvata paljon hyviä kuvia.

Taskurahoja, ja ehkäpä rahat uuteen kameraankin, voi tienata aivan tavallinenkin kamerankäyttäjä, kunhan opettelee perusasiat, ja pitää kameransa mukanaan. Kameran täytyy kuitenkin olla riittävän hyvä, ja jos ei halua tuottaa itselleen pettymystä, kannattaa internetin kuvapalveluihin kuvatessa käyttää digijärjestelmäkameraa. Teknisesti huonoja kuvia on vaikea saada läpi kuvien tarkastajilla, ja riittävää teknistä kuvanlaatua ei ole nykyisillä digijärjestelmäkameroillakaan kaikissa olosuhteissa mitenkään helppo saavuttaa. Lue lisää »

Digikamera tai videokamera löytyy nykyään monenlaisista laitteista, uusimpana tulee mieleen IPod Nano, jossa on ympätty pieneen musiikkisoittimeen videokamera. Teräväpiirtoinen videokuvaustoiminto löytyy monista kahden, kolmensadan euron digipokkareista. Silti videokameroitakin perinteisellä SD-kuvalla varustettuna vielä tehdään tuohon hintaluokkaan. Niissäkin on yleensä mahdollisuus still-kuviin, tosin niiden laatu ei ole kovin kummoinen.

Halpojenkin digikompaktien videokuvan laatu on jo kelvollisella tasolla perhetilanteiden tallentamiseen. Itselläni on se käsitys, että halvat videokamerat ovat jäämässä niiden jalkoihin. Tuloksena voi olla muutaman vuoden sisällä sellainen tilanne, että valokuvauskamera ja videokamera ovat yksi ja sama laite, jonka käyttö on hieman erilaista kuin nykyisten kameroiden. Mielenkiintoista on joka tapauksessa seurata, millainen käyttöliittymä tulevaisuuden kameroihin kehitetään. Käyttöliittymä vaatii kehittelyä, koska valokuvaus ja videokuvaus vaativat kameran käsittelyltä hieman erilaisia asioita.

Vaikka kameroiden pikselimäärät lisääntyvät, ja kehitys kameroiden kyvyssä käsitellä suuria valoisuuseroja on mennyt eteenpäin, on digitaalisten kompaktikameroiden kuvanlaatu nykyäänkin vielä pettymys sellaiselle, joka haluaa ottaa teknisesti moitteettomia kuvia. Väittäisin jopa, ettei pikselien määrän lisääntymisestä ole ollut digikompakteissa muuta kuin haittaa. Digikompaktikameroiden kuvanlaatu ei kestä lähempää tarkastelua 100 % koossa tietokonemonitorilla, vaan kuvissa on nähtävissä digitaalisia artefakteja, häiriöitä joita ei alkuperäiseen näkymään kuulu. Kännykkäkameratkin menevät omia “megapikselipolkujaan” kahdentoista miljoonan pikselin tarkkuuksineen, mutta valokuvauksen harrastaja ei näitä virityksiä vielä voi kovin vakavasti ottaa, vaikka lievää kehitystä kuvanlaadussa onkin nähtävissä.

Toistaiseksi vakavasti digikuvausta harrastavan ykkösvalintana säilyy digitaalinen järjestelmäkamera, jonka kuvanlaatu on merkistä riippumatta isomman kennon ja paremman optiikan vuoksi eri tasolla kuin kompaktikameroiden. Uusimmissa malleissa alkaa olla yhä yleisempänä ominaisuutena myös mahdollisuus videokuvaukseen teräväpiirtolaadulla. Tämä taas on mielenkiintoista siksi, että saatavilla on tällöin suhteellisen edullisesti videokamera, jossa on vaihdettava optiikka. Tähän asti tällaisesta mahdollisuudesta on saanut maksaa useita tuhansia euroja. Nyt sellainen on harrastelijan rahoilla hankittavissa.

Kuinka sitten käy 3D-kameroiden? Kolmiulotteista kuvaa on nyt jo sekä videopuolelle että valokuvaukseen. Onko kyseessä hetken innostus, joka kohta sammuu, vai pysyvämpi ilmiö? Erilaisia 3D-standardeja on nyt jo olemassa, ja tämä erilaisuuden kirjo voi loppujen lopuksi myös hiivuttaa kehityksen, jos standardeista ei päästä sopimukseen riittävän nopeasti. Hifimaailmassakin on nähty vastaavanlaista kehitystä. On puhuttu jo kauan HD-äänestä ja sitä on saatavillakin, mutta se ei ole silti saavuttanut kaupallisesti merkittävää roolia musiikkiteollisuudessa. Se on kyllä käytössä, mutta lähinnä vain studioilla ja audiofiileillä. Kehitys on päinvastoin mennyt toiseen suuntaan, ja nytpä suurin osa ihmisistä tyytyykin äänenlaatuun, joka on huonompi kuin perinteisellä 16 bittisellä CD:llä. 3D-kamerat ja -kuvat varmasti tulevat, mutta niiden merkitys tavallisen kuluttajan arjessa on vielä arvoitus.