Kuinka sumentaa tausta? Ohjeet aloittelijalle

Kuinka sumentaa tausta? Ohjeet aloittelijalle

Taustan sumentuminen, joka saadaan aikaan käyttämällä lyhyttä syväterävyysaluetta, on usein nähtävissä laadukkaalla kuvauskalustolla otetuissa kuvissa. Valokuvauksessa ja videokuvauksessa tulee eteen tilanteita, joissa on toivottavaa, että kuvattava kohde erottuu taustastaan selvästi. Syitä tähän voi olla monia: esimerkiksi taustassa ei ole mitään, mikä toisi lisäarvoa kuvaan tai siinä voi olla häiritseviäkin elementtejä. Tai sitten vaikkapa halutaan tuoda kohde esiin taustaa rauhoittaen niin, että taustasta erottuu lähinnä vain värit. Lisäksi taustan epäterävyys on monessa tapauksessa yksinkertaisesti tyylikkään näköistä.

Valokuvan syväterävyyteen vaikuttaa

  • Kameran, kuvattavan kohteen ja taustan keskinäiset etäisyyserot. Mitä suurempi välimatka kohteella ja taustalla on, sitä enemmän tausta sumenee. Ja mitä lähemmäksi kohde tuodaan kameraa kohti, taustan pysyessä paikallaan, sitä enemmän kuvaan saadaan taustan epäterävyyttä
  • Objektiivin aukon suuruus (valovoima). Suurempaa aukkoa käytettäessä syväterävyysalue on lyhyempi eli kohteen tausta on sumeampi. Mitä pienempi f-arvo, sitä suurempi aukko. Eli esimerkiksi aukolla f2 saadaan tausta voimakkaammin sumennettua kuin vaikka aukolla f5.6.
  • Objektiivin polttoväli. Mitä pitempi polttoväli objektiivissa on, sitä lyhempi syväterävyysalue siinä on. Jos objektiivin polttoväli on esimerkiksi 200 mm, sillä on helppoa saada kohde erottumaan taustastaan.

Kameran kennon koko vaikuttaa kuvakulmaan. Jos objektiivi pysyy samana, mutta kameraa vaihdetaan isompikennoisesta pienempikennoiseen, taustan sumennuksen määrä pysyy kyllä samana, mutta kuvasta rajautuu osa pois, eli vaikutus näyttää lähes samalta kuin kohdetta olisi zoomattu lähemmäksi. Jos halutaan saada sama kuvan rajaus ja taustan sumennoksen määrä kameroilla, joista toisessa on täysikokoinen ns. kinokoon kenno ja toisessa APS-C kokoinen kenno, täytyy huomioida sekä polttoväli, että himmentimen aukon arvo.

Esimerkki: Oletetaan että APS-C kennolla varustetun rajauskerroin on 1,6 (esim. Canon APS-C kennoisissa).  Jos otetaan kuva täysikennoisella kameralla polttovälillä 135 mm ja aukolla f5.6, tulisi samanlaisen kuvan ottamiseen APS-C kennoisella käyttää polttoväliä 84,4 mm ja objektiivin aukkoa f3.5.  Eli 135 mm tulisi jakaa rajauskertoimella 1.6 samoin kuin aukon arvo f5.6. Näin saadaan kuviin vastaava rajaus ja sama taustan summennoksen määrä.

Lyhyeen terävyysalueeseen eli voimakkaaseen taustan sumennukseen on helppo päästä käyttämällä suurikennoista kameraa, riittävää polttoväliä ja valovoimaista objektiivia. Todella lyhyen terävyysalueen kanssa on oltava tarkkana. Henkilöä kuvattaessa saattaa käydä jopa niin, että kuvattavan nenä näkyy terävänä mutta silmät eivät. Hyvä yleisohje ihmisiä ja eläimiä kuvattaessa onkin aina tarkentaa silmiin.

Alla on esimerkki samalla kameralla (Samsung NX1) ja objektiivilla (Canon FD 28mm) otetuista kuvista erilaisilla himmentimen aukon arvoilla.

Samsung NX1 + Canon FD 28mm F-arvo 2.8

Canon FD 28mm aukon F-arvo 2.8

Canon FD 28mm F5.6

Canon FD 28mm aukon F-arvo 5.6

Canon FD 28mm F11

Canon FD 28mm aukon F-arvo 11

Canon FD 28mm F22

Canon FD 28mm aukon F-arvo 22

Boke (tai Bokeh)

Usein törmää termiin “boke”. Itse sana “boke” tulee japanin kielestä ja tarkoittaa sumeaa. Valokuvauksessa termi liittyy taustan epäterävyyteen. Sillä tarkoitetaan sitä, kuinka syväterävyysalueen ulkopuolella olevat kohteet piirtyvät. Puhutaan objektiivin boke-ominaisuuksista. Epäterävät kohteet kuvassa voivat olla epäteräviä monella tapaa: rauhattomasti tai kauniisti sumentuen. Tähän vaikuttaa muunmuassa himmentimen aukkoa säätävien lehtien määrä. Mitä enemmän lehtiä on, sitä rauhallisempi boke yleensä on.

Miten siis sumentaa tausta käytännössä?

Jos olet vaikka ottamassa muotokuvaa henkilöstä pihamaallasi ja haluat saada taustaan sumennosta, toimi näin:

  • Laita kamera ohjelmaan M (manuaalinen tila).
  • Säädä aukko niin suureksi (eli pienelle arvolle) kuin sen saa, eli kittiobjektiiveissa yleensä 3.5-5.6
  • Jos sinulla on telezoom tai superzoomobjektiivi, kannattaa kuvata mahdollisuuksien mukaan suurella polttovälillä jotta tausta sumenee enemmän
  • Säädä valotus sopivaksi käyttäen sopivaa suljinaikaa ja ISO-arvoa

Voit käyttää tietysti myös ohjelmaa A (aperture), jolla säädät aukon suureksi ja kameran automatiikka hoitaa loput.

Taustan sumentaminen älypuhelimella

Puhelimien kamerat ovat vielä nykyäänkin sellaisia, että niillä taustan sumentaminen on mahdollisimman hankalaa. Hyvissäkin puhelinkameroissa on valitettavan pienikokoiset kennot, lyhyt polttoväli ja melko usein valovoimakaan ei ole kovin hyvä, tosin siinä suhteessa löytyy jo kohtalaisia esityksiä. Taustaa voi kuitenkin yrittää sumentaa sijoittamalla kuvauksen kohde mahdollisuuksien mukaan etäälle taustastaan ja kuvata kohdetta läheltä.  Jos kamerassa on mahdollista päästä manuaalisesti säätämään aukko-arvo mahdollisimman pieneksi, jolloin itse aukko on siis suuri, tämä auttaa minimoimaan syvyysterävyysalueen. Boke-efektiä voidaan tietysti jäljitellä myös jälkikäteen kuvankäsittelyllä ja joistakin älypuhelimien kamerasovelluksista löytyykin tähän jo apua. Monet boke-puhelinsovelluksista ovat kuitenkin efektinomaisia, joilla tuotetaan kuvaan todellakin vain “efektejä” ja joilla ei välttämättä ole edes mitään tekemistä taustan sumentamisen kanssa.  Jos kuitenkin haluat kokeilla oikeasti taustan sumentamista puhelinkamerassasi, Androidille löytyy esimerkiksi After Focus -niminen sovellus joka näyttäisi olevan sovellusten laadukkaimmasta päästä. Applen puhelimissa kannattaa testata vaikka sovellusta Big Lens.

Kommentit

kommenttia