Fujifilm FinePix S5 Pro

03:53 30 lokakuun, 2009

Fujifilm S5Pro herättää ulkoisella olemuksellaan luottamusta. Kamerasta huokuu työkalumainen vaikutelma, kaikki säätimet ja napit toimivat jämäkästi. Runko tuntuu käteen sopivalta, ja painokin on sellainen (920 g), että kyseinen ominaisuus käy köyhän miehen kuvanvakaajasta. S5 Pro ei siis kilpaile pienuudessa ja keveydessä kuten jotkut kameramallit nykyään. Itse en edes pidä keveyttä tai pientä kokoa digijärkkärille tavoiteltavina ominaisuuksina, pikemminkin päinvastoin, tiettyyn rajaan saakka.

Kuvanlaatu

S5 Pro:n mielenkiintoisin piirre on sen tarjoama laaja dynamiikka-alue. Käyttäjä voi itse määritellä dynamiikka-asetuksen välillä 100% – 400%, tai antaa kameran automatiikan säätää sen. Dynamiikan automaattisäätö toimii mielestäni niin hyvin, ettei tarvetta manuaalisäätöön kovin usein ole. Kameran laaja dynamiikka-alue perustuu SuperCCD SR II -kennoon, joka on ominaisuuksiltaan aivan erilainen kuin kilpailijoilla. Kennosta löytyy nimittäin kahdenlaisia pikseleitä, S- ja R-pikseleitä. S-pikselit toimivat kuten normaalikennon pikselit, mutta R-pikselit ovat pienempiä ja epäherkempiä ja ne lisäävät dynamiikkaa siellä missä R-pikselin kyvyt loppuvat kesken; eli R-pikselien avulla saadaan sävyjä vielä kuvan kirkkaisiin kohtiin joita S-pikselit eivät pysty toistamaan. Tämä ominaisuus vähentää kuvan puhkipalamisen vaaraa, joka tavanomaisessa digijärkkärissä saattaa olla toisinaan rasittava piirre, kun kuvaa joutuu vähänkin vaativissa olosuhteissa ”alivalottamaan”, jotta se ei palaisi puhki. Olen ihmetellyt, miksi kameravalmistajat panttaavat bittejään, miksei suoraan voida siirtyä 16 bittiseen ad-muunnokseen? Joka tapauksessa Fujifilm on ratkaissut asian tyylikkäästi ja toimivasti. Dynamiikka-alue myös vaikuttaa suuremmalta kuin kilpailijoissa, eikä kuvan puhkipalaminen tuntunut olevan enää ongelma. Kuvien värientoistokin on erittäin hienoa katseltavaa, ja sanalla sanoen värit ovat luonnolliset.

Kuvan terävyys ei ole ainakaan liioitteleva, pikemminkin päinvastoin. Ääriviivat piirtyvät pehmeähkösti; pikselit eivät näy kovin helposti kuvaa zoomaamallakaan, toisaalta usein voi kaivata terävöitystä kuvankäsittelyssä. Terävyyttä voi lisätä jo toki kameran omillakin parametreilla. Kohinatasot kuvissa ovat tavanomaiset, pikavertailussa samaa optiikkaa käyttävään kilpailijaan kohinaa oli suurinpirtein saman verran, joskin kohina oli hiukan erilaista.

Käytettävyys

Runko perustuu Nikon D200 malliin ja käyttää samaa optiikkaa, mutta käyttöliittymältään se on kuitenkin erilainen. Säätimien ja nappien sijoittelu sekä varsinkin menuvalikot tuntuvat alkuun hiukan oudoilta, mutta niihin tottuu. En kuitenkaan menisi äänestämään kameran menuvalikkoja kätevyydessään maailman parhaimmiksi.

Sarjakuvaus onnistuu kameralla 3 kuvan sekuntivauhtia dynamiikka-asetusten ollessa 100 %. Jos käyttää laajennettua dynamiikkaa, tippuu sarjakuvausvauhti tällöin 1,6 kuvaan sekunnissa. Kameran hintaluokassa löytyy siten nopeampiakin vaihtoehtoja, jos pitää sitä ominaisuutta tärkeänä.

Kamera tarjoaa viisi erilaista filmisimulaatio-tilaa joissa kaikissa on hiukan erilaiset säädöt värientoiston ja terävyyden suhteen. Näitä säätöjä voi sitten vielä itse hienosäätää tarpeen tullen. Katselutilassa toimii kasvojentunnistus, jonka avulla voi zoomata suoraan kasvoihin. Toiminto pelaa tyydyttävästi. Sen sijaan katselutilan kuvan zoomaus voisi muuten olla yksinkertaisempaa, nyt tietyn kohdan hakeminen vaatii liian monta vaihetta. Lisäksi zoomaus voisi mennä lähemmäksi, kuin mihin sillä nyt pääsee. Akkukestoa en mitenkään mitannut, mutta sellainen tuntuma siitä tuli, että parannus akun kestoon olisi varsin tervetullut.

Ostaisinko itse?

Huolimatta kuvan lievästä pehmeydestä, kyseessä on laatukamera, jonka antama dynamiikka-alue on normaalia laajempi. Ainakin itseäni digijärkkäreiden kuvanlaadussa on eniten häirinnyt juuri dynamiikan puute. Jos olisin nyt ostamassa kameraa, olisi S5 Pro kova sana.

Plussat: