Kuvaa digikamerallasi parempia videoita – 10 ohjetta aloittelijalle videokuvaukseen

Kuvaa digikamerallasi parempia videoita – 10 ohjetta aloittelijalle videokuvaukseen

Haluaisitko kuvata digikamerallasi, videokamerallasi tai kännykälläsi hienoa, ammattimaisen näköistä videota ja ehkä vähän muutakin kuin perhepiirin arkea? Videokuvauksessa on usein sellainen tilanne, että kuvattavaa tapahtumaa ei enää päästä toistamaan, joten tallennus pitäisi silloin onnistua kerralla. Miten tehdä video, joka ei näytä harrastelijan tai  ensikertalaisen tekemältä? Millä tavalla voisit kehittää videokuvaustaitojasi? Tässä tulee 10 ohjetta aloittelevalle videokuvaajalle, joita noudattamalla pääset parempiin tuloksiin ja saat lopputuotoksestasi sellaisen, että sitä jaksavat katsoa muutkin kuin sinä. Nämä ohjeet sopivat ohjeeksi normaaliin asiatyyliseen kuvaukseen, eivät välttämättä musiikkivideoihin 🙂

1. Jalusta. Käytä jalustaa, kolmijalkaa, vakainta tai rigiä, jos vain mahdollista. Jos kamerassasi tai objektiivissa on kuvanvakain, sitä kannattaa käyttää, ellei kuvaa jalustalla. Heiluvaa kuva on rasittavaa katsoa, ja jos sitä katselee pitempään, katselukokemus voi olla sietämätön. Jalustaa kannattaa käyttää aina kun se on tarkoituksenmukaista. Lisäksi jalustan tulisi olla videokuvaukseen suunniteltu, ei valokuvaukseen. Muista laittaa horisontti suoraan joko jalustan vesivaa’alla tai jos sellaista ei ole jalustassasi, niin mahdollisimman tarkkaan silmämääräisesti. Tukena voi käyttää jalustan puuttuessa myös huonekaluja tai tukevia esineitä. Esimerkiksi tuolin selkämys voi toimia tarvittaessa tukena kuvauksessa.

2. Kameran tarkennus (Focus). Päätä, käytätkö kamerassasi automaattitarkennusta (AF) vai manuaalitarkennusta (MF) ja tee tarvittavat säädöt, jos tarkennat manuaalisesti. On erittäin tärkeää olla tietoinen, kumpi tarkennustapa kamerassasi on päällä. Muussa tapauksessa tuloksena voi olla epätarkkaa kuvaa, jonka huomaat pahimmillaan vasta editoimisvaiheessa. Joissakin digikameroissa automaattitarkennus ei toimi videokuvaustilassa ollenkaan.

3. Valotus. Kuvan valotus voi olla vaativissa olosuhteissa hankalaa,varsinkin kun kuvaan tulee suuria valoisuuseroja. Jos kuvaat henkilöhaastattelua, säädä valotus (jos kamerassasi ylipäänsä säätö on mahdollista videokuvauksessa) niin että haastateltavan kasvoille tulee riittävästi valoa; mutta kuitenkin siten, että sävyjä ei menetä kuvattavasta kohteesta. Pääasia valottamisen kannalta on yleensä kohde, ei se, miten tausta valottuu. Ihanne on tietysti, että koko kuva-alalla on sekä tummat sävyt että vaaleat sävyt vielä erotettavissa. Monissa videokameroissa on kuvan “puhkipalamisesta” varoittava seepraraidoitus, joten käytä sitä, jos kamerassasi on sellainen. Jos suinkin mahdollista, muuta tarvittaessa kameran suuntaa siten että saat koko kuva-alan mahdollisimman toimivaksi valotukseltaan.

4. Valkotasapaino. Kameroista löytyy valkotasapainon säätö (White Balance, WB), jolla saadaan värit säädettyä luonnollisen näköiseksi, eli säätöjen ollessa kohdallaan valkoinen näyttää valkoiselta ja tällöin muutkin värit näyttävät luonnollisilta. Vaihtoehtoina säädöissä on yleensä ainakin hehkulapun valo, päivänvalo ja automaattisäätö. Harkitse itse miten valkotasapaino on kulloinkin järkevintä säätää. On tärkeää olla tietoinen asiasta, ettei tarvitse turhaan tuskastua editointivaiheessa. Joissakin editointiohjelmissa, kuten Adobe Premieressä, on kylläkin hyvät mahdollisuudet korjata valkotasapainoa jälkikäteenkin.

5. Äänen tasot. Jos tallennat äänen, tarkista, että äänitystasot ovat riittävät mutta ettei säröytymisvaaraa ole. Kameran mallista riippuen käytössäsi saattaa olla automaattinen tasonsäätö tai huipputasojen rajoitin, limitteri. Harkitse, onko järkevää käyttää niitä. Läheskään aina niitä käyttämällä ei päästä parhaaseen lopputulokseen. Tuloksena voi olla esimerkiksi ärsyttävästi pumppaava ääni, jos kuvausympäristö on kovin meluisa.

6. Kuvakoko. Harkitse kuvaustilanteeseen tarkoituksenmukaisin kuvakoko, tässä en tarkoita resoluutiota, vaan sitä, kuinka rajaat kuvan suhteessa kuvauskohteeseen. Esimerkiksi henkilöhaastattelua kuvatessa hyvin toimiva kuvakoko on puolilähikuva, jossa kuvan alareuna katkeaa haasteltavan olkavarren puolestavälistä ja haastateltavan pää näkyy kokonaan.

7. Katseelle tilaa. Näyttää epäluontevalta, jos henkilö katsoo ulos kuvasta siten, että kuvan reuna on heti vastassa. Jätä siis katseelle tilaa.

8. Kolmannesten sääntö vrt. kultainen leikkaus. Jos kuva-ala jaetaan kolmeen osaan sekä sivu, että pystysuunnassa saadaan näille janoille leikkauspisteet, joihin on luonteva sijoittaa kuvattava kohde. Kohteesta sitten riippuu miten näitä pisteitä kannattaa hyödyntää. Jos on kyse ihmisestä, on toimivaa sijoittaa jompaankumpaan ylempään leikkauspisteeseen kuvassa olevan henkilön silmien alue.

9. Kuvaa kuvituskuvat riskittömästi. Jos kuvaat videoosi ns. kuvituskuvia (engl. B-roll) joiden on tarkoitus olla valmiissa videossa musiikin tai puheen kanssa yhtäaikaa, kuvaa aina ensin “varmaanpäälle otokset”. Sen jälkeen kun olet saanut talteen varmasti toimivaa materiaalia, voit kuvata ottaen suurempia riskejä ja tehdä kokeilujasi. On turhauttavaa huomata editointivaiheessa ettei mikään kuvituskuva ole onnistunut kameran heilumisen tai muun turhan tunaroinnin takia. Etukäteen kannattaa myös arvioida tarvittavan kuvituskuvan määrää. Aina parempi jos sitä on liikaa kuin liian vähän.

10. Kameran liike. Kameran liikkeellä on alku ja loppu. Jos käytät kuvatessasi panorointia tai tilttausta niin päätä kameran liike etukäteen. Miten aiot panoroida? Mistä kohteesta mihin kohteeseen? Liikkeellä on hyvä olla alku ja loppu. Jos sitten editoinnissa päätät jostain syystä leikata suoraan kameran liikkeeseen tai liikkeestä pois, se on asia erikseen, mutta kuvatessa on järkevää jättää se vara, että kameran liikkeellä on alku ja loppu. Valmiissa videossakin toimii hyvin sellainen, että ennen panorointia tai tilttausta kamera on paikallaan vajaan sekunnin ja sitten vasta lähtee liikeeseen; liikkuu, ja sen jälkeen jää taas hetkeksi paikalleen ennen seuraavaan kuvaan siirtymistä. Älä käytä videokameran zoomia turhaan. Turhanpäiväinen jatkuva zoomailu on klassinen vitsi huonosta videokuvaajasta, joten käytä zoom-toimintoa harkiten.

Jos noudatat kuvauksessasi näitä ohjeita, vältät tyypillisimmät aloittelevan videokuvaajan virheet. Mukavia hetkiä videokuvauksen parissa!

Ora Turunen/Digikuvaus.fi

Jätä vastaus